Kysymyksiä ja vastauksia

*

K: Ovatko johdinautot kalliimpia vai edullisempia kuin polttomoottorikäyttöiset linja-autot?

V: Johdinautokaluston hankitahinnat ovat diesel- ja kaasukäyttöisiä busseja korkeammat. Hintaeroa tasoittaa kuitenkin johdinautojen pitkä elinikä ja toisaalta huomattavan edulliset ajokustannukset (kilometrikustannukset). Jotta johdinautoilla voi liikennöidä, tarvitaan tietenkin ilmajohdot ja syöttöasema. Niidenkin kustannukset tasoittuvat edullisten käyttökustannusten myötä. Aivan pienet johdinautojärjestelmät ovat kuitenkin kokonaiskustannuksiltaan kalliimpia verrattuna dieselbusseilla liikennöintiin ja suuret vastaavasti polttomoottoribusseja taloudellisempia. Pienimuotoisempaan liikenteeseen sähköiseksi vaihtoehdoksi sopinevat paremmin akkukäyttöiset sähköbussit.

*

K: Mikä on johdinauton käyttöikä?

V: Johdinauton taloudellisena käyttöikänä pidetään yleensä 20 vuotta. Miltei poikkeuksetta johdinautoilla ajetaan paljon pidempäänkin, jopa lähes 30 vuotta.

*

K: Ovatko johdinautot täysin saasteettomia ja äänettömiä?

V: Johdinautojen niin kutsutut lähipäästöt ovat nolla. Mikäli johdinautojen tarvitsema sähkö on tuotettu ns. vihreänä (esim. vesivoima), niin silloin ne ovat käytännössä kokonaan saasteettomia. Johdinautojen melutaso on selvästi alempi kuin polttomoottoribussien. Sähkömoottorin ääni kuuluu kyllä sisälle, muttei ulos. Ulos kuuluu suuremmilla nopeuksilla sitä vastoin nk. rengasmelua. Kaiken kaikkiaan johdinautot ovat huomattavan ympäristöystävällisiä.

*

K: Tarjoaako hybridibussi samat edut kuin johdinauto?

V: Ei tarjoa. Hybridiauto ei ole lähipäästötön. Siinä on paljon huoltoa vaativaa tekniikkaa polttomoottorista ja vaihdelaatikosta alkaen. Useissa hybridiautoissa kustannuksia ja ajoneuvon massaa nostavat valtavat akustot. Akut ovat lyhytikäisiä, kalliita ja ne painavat paljon. Johdinautoselvityksen mukaan hybridiautojen kilometrikustannukset ovat korkeammat kuin johdinautojen km-kustannukset. Hankintahinnat ovat samaa suuruusluokkaa. Hybridiautot voivat olla kuitenkin vaihtoehto tavallisille polttomoottorikäyttöisille busseille.

*

K: Mikä on duobussi?

V: Duobussiksi kutsutaan johdinautoa, jossa on varustuksena normaalitehoinen polttomoottori. Duobussilla voi liikennöidä täysipainoisesti myös sellaisilla reiteillä, joissa ei ole ajojohtoja. Apudieselillä varustettuja johdinautoja ei kuitenkaan kutsuta duobusseiksi.

*

K: Millä tavoin nk. sähköbussit poikkeavat johdinautoista?

V: Kun johdinauto saa lähtökohtaisesti tarvitsemansa sähkövirran reitin yläpuolelle ripustetuista ajolangoista, sähköbussi puolestaan käyttää akkuihin varastoitua sähkövirtaa. Osa johdinautoista on varustettu akuilla, jotka mahdollistavat tietyissä rajoissa ajamisen ilman ajojohtimia sähköbussin tavoin. Johdinauto tarvitsee joko koko reitille tai lähes koko reitille ajojohtimet. Akkubusseille järjestetään latauspisteet vähintään varikolle, mutta nykyään enenevässä määrin reittien päätepisteille tai matkan varrella oleville pysäkeille (esim. väliaikapysäkeille). Lautaustekniikoita on useanlaisia. Pikalataustekniikat näyttäisivät yleistyvän, mahdollistaahan tämä järjestely kevyemmät akut perinteiseen varikolla tapahtuvaan pitkäkestoiseen lataamisperiaatteeseen verrattuna.

*

K: Onko sähköbussi vaihtoehto johdinautolle tai päinvastoin?

V: Akkukäyttöisistä sähköbusseista on sen verran vähäisiä kokemuksia toistaiseksi, ettei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi vielä vetää. Näyttää kuitenkin siltä, että hiljaisilla ja samalla melko lyhyillä linjoilla akkukäyttöisillä busseilla voi olla oma paikkansa teknisenä ratkaisuna. Näille linjoille johdinauto on auttamattomasti liian kallis. Toisaalta tämänhetkisen tietämyksen valossa pitkillä ja kuormitetuilla linjoilla ei pärjätä akkukäyttöisillä busseilla vaan silloin mielekkäin ratkaisu on edelleen perinteinen johdinauto (oletuksella että halutaan pysyttäytyä 100% sähkökäytössä).

*

K: Onko johdinauto vaihtoehto raitiovaunulle tai päinvastoin?

V: Ei oikeastaan koskaan kumminkaan päin. Johdinauto on bussi bussin kapasiteetilla, raitiovaunu on kiskoilla kulkeva massakuljetusväline. Niissä on yhteistä oikeastaan vain sähkökäyttö sähkökäytön tuomine etuineen. Johdinauton etu raitiovaunuun nähden on se, että suurten korkeuserojen paikkakunnilla johdinautolinjan voi vetää raitiovaunua vapaammin jyrkkienkin mäkien kautta kulkevaksi. Johdinauton mäennousukyky peittoaa myös dieselbussin.

*

K: Onko johdinautojärjestelmiä perustettu enää viime vuosina?

V: Kyllä on, mutta ei lähellekään samassa tahdissa kuin esimerkiksi 1940-luvulla. Uusimpia eurooppalaisia järjestelmiä ovat muun muassa Espanjan Castellonin (2008), Italian Rooman (2005) ja Ruotsin Landskronan (2003) järjestelmät. Itä-Euroopassa on lukuisia 1990-luvulla perustettuja järjestelmiä. Sähköbussien (akkukäyttö) mahdollinen läpimurto jo lähitulevaisuudessa on mahdollisesti laittanut useat toimijat pohtimaan tarkoin, kumpi tekniikka voi eri käyttökohteissa olla edullisempi.

*

K: Poistuivatko johdinautot muista kuin entisistä nk. Varsovan liiton maista käytännöllisesti katsoen kokonaan 1950 - 70 -luvuilla?

V: Eivät poistuneet, mutta useissa maissa tapahtui melkoista vähenemistä. Järjestelmätasolla johdinautot vähenivät yleensä sekä USA:ssa että Länsi-Euroopan maissa. Kehitys noudatti melko tarkkaan samoja periaatteita kuin raitioliikenteen raju alasajo. Usko autoiluun oli kova.

*

K: Alkoiko johdinautojen voimakas alasajo sosialismin romahduttua myös itäisen Euroopan maissa ja Neuvostoliitosta irtautuneissa uusissa itsenäisissä valtioissa?

V: Ei alkanut, tosin joitakin pieniä poikkeuksiakin on. Ehkäpä erikoisinta kehitys on ollut Romaniassa, missä on 2000-luvulla lakkautettu johdinautoliikenne seitsemästä kaupungista. Niistä neljällä paikkakunnalla liikennemuoto oli perustettu kuitenkin vasta vuosina 1994 - 96. Romaniassa on silti käytössä vieläkin 11 johdinautojärjestelmää, ja niistä kuusi on iältään alle 25-vuotiaita. Muissa entisissä sosialistisissa maissa suurin osa johdinautokaupungeista on edelleen johdinautokaupunkeja (yksittäisiä poikkeuksia esiintyy).

*

K: Jos jätetään Venäjä pois laskuista, niin missä Euroopan maissa johdinautoja on edelleen paljon?

V: Johdinautoja on huomattavan paljon (johdinautojärjestelmiä) Italiassa ja Sveitsissä. Niitä on paljon myös Tsekin tasavallassa sekä eräissä muissa entisissä Varsovan liiton maissa. Baltian maiden kaikissa pääkaupungeissa johdinautot ovat säilyttäneet asemansa niin ikään, samoin Liettuan Kaunasissa. Ranskassakin johdinautoja on sentään neljällä paikkakunnalla.

*

K: Mikä voisi olla kestävä motiivi perustaa uusi johdinautojärjestelmä?

V: Sekä taloudelliset että ekologiset syyt. Johdinautojen kilometrikustannukset ovat selkeästi alemmat kuin polttomoottori- tai hybridibusseilla. Ensin linjasto on kuitenkin käytävä läpi ja tarkistettava, palveleeko olemassaoleva bussilinjasto käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla. Ennen reittien sähköistämistä on syytä muokata linjasto optimaaliseksi ajatellen myös suoritteita ja niiden kautta muokkautuvia kustannuksia. Runkolinjamaisilla reiteillä suoritteet muodustuvat jo niin suuriksi, että johdinautojen kokonaiskustannukset asettuvat kilpailijoitaan edullisemmiksi. Lisähyötynä saadaan hiljaiset ja lähipäästöttömät ajoneuvot. Matkustajan kannalta edellisten lisäksi mukavuustekijäksi muodostuu ajoneuvon tasaiset kiihdytykset.

*

K: Suunnittelevatko jotkut paikkakunnat johdinautoliikenteen uudelleenaloittamista tai kokonaan uusien järjestelmien perustamista?

V: Kyllä suunnittelevat. Meillä Suomessa Helsingissä tehtiin hankesuunnitelmatasoinen johdinautoliikenteen jatkoselvitys. Selvitys valmistui keväällä 2011. Toistaiseksi Helsinki ei edennyt ko. selvitystä pidemmälle, vaan ensin halutaan toteuttaa eräät runko- ja raideliikennehankkeet. Helsingin seudulla on myös vireillä huomattavan laaja akkusähköbussiprojekti, ensimmäiset sähköbussit tilattiin kevättalvella 2015. Isossa Britanniassa Leeds suunnittelee perustavansa johdinautojärjestelmän. Meillä Turussa on tehty poliittinen päätös muodostaa linja-autojen runkolinjoja. On myös esitetty ajatus, että runkolinjoilla voitaisiin tutkia johdinautojen mahdollisuutta.

*

Paluu pääsivulle